Taiteiden yö torstaina 24.8. Senaatintorin Antikvariaatti Nikulaisessa

Senaatintorin Antikvariaatti Nikulaisessa vietetään Taiteiden yötä 24.8. ensi viikon torstaina.

Ovi on auki klo 23 saakka!

Tarjolla mm.

  • Lisää käytettyjä vinyyli-LP:eitä on luvassa myyntiin omasta kokoelmasta, mm. avantgarde-taidemusiikkia, folkia, Olavi Virtaa ym. ym.
  • Tove Janssonin Muumipokkarit edelleen hintaan 5 euroa /kpl
  • Myyntiin tulee erä Tuula Peren upeasti kuvitettuja uusia lastenkirjoja mm. The Polar Bear’s Journey, A Bluebird’s Memories, uusi laitos Avuliasta taskurapua ym.

Tervetuloa!

 

Syntymäpäivän juhlintaa Sofiankadulla tiistaina 15.8.2017

Kaksi vuotta on kulunut siitä, kun vietimme antikvariaatin avajaisia sen uusina omistajina. Te asiakkaat olette kiitettävästi löytäneet tienne meille! Pienin muutoksin ja hienosäädöin höystetty liikkeemme pitää yllä yli 30 vuotta jatkunutta antikvariaattiperinnettä Sofiankatu 8:ssa.

Juhlimme kuten meille on muodostunut jo perinteeksi, musiikin säestyksellä. Tällä kertaa konserttimme alkaa klo 18, jotta mukaan ehtisivät useammat työssä käyvät. Esiintyjinä ovat laulaja-lauluntekijä Kai Jämsä sekä hänen musiikkia opiskeleva jazzmuusikkopoikansa Leevi.

On ollut ilo tehdä työtä kirjallisuuden, kirjakulttuurin ja asiakkaiden palvelemiseksi. Olemme kokeneet unohtumattomia hetkiä ja saaneet paljon kiitosta. Nyt on aika kiittää erityisesti kaikkia asiakkaitamme.

Tervetuloa jatkossakin löytöretkille kirjamaailmaan Senaatintorin Antikvariaatti Nikulaiseen!

Terveisin,
Terho Nikulainen
kauppias

Kirjamaailma on sijoittunut kahden vallan risteyskohtaan

Olemme jatkuvasti risteysalueella. Ilmaisu on sekä vertauskuvallinen että kirjaimellinen. Risteyskohta on risteävien kulkureittien kohtaamispiste, jossa ollaan eri suunnista tulevien reittien ylimenokohdassa, crossover-pisteessä, joka esimerkiksi autoteiden ollessa kyseessä on joko eritasoristeys tai tasoristeys.

Taloudellisen ja henkisen vallan risteyskohta on tasoristeys.

Tieto on valtaa talouselämässäkin

Aihe nähdään puhtaan filosofisesta tulokulmasta. Ensimmäinen valta, josta otan esimerkin, on taloudellinen valta, joka on liittoutunut poliittisen vallan kanssa ja käyttää apunaan toista valtaa, tietoa, joka on henkistä valtaa.

Talouden ja politiikan lainalaisuuksien noudattaminen edellyttää toiminnan ja strategiasuunnittelun välineitä.

Sillä joka tietää mahdollisimman paljon, on kliseisen ilmaisun mukaan myös eniten valtaa, sillä hänellä on välineitä, henkistä pääomaa josta valita toimintatavat ja strategiansa laajalla skaalalla. Hänen ei tarvitse tyytyä hätäratkaisuihin eikä puolinaiseen toteuttamiseen. Poliitikko on hyvä, jos hän lukee paljon hyviä teoksia ja ymmärtää lukemansa.

Se, joka lukee paljon, tietää. Se, joka tietää, osaa toimia useammin oikein kuin henkilö, joka ei tiedä.

Se, joka lukee paljon, tietää. Se, joka tietää, osaa toimia useammin oikein kuin henkilö, joka ei tiedä. Lukemalla saa selville myös sen, mitä kannattaa tietää eli lukija oppii priorisoimaan tiedonhankintansa ja kirjahankintansa.

Miten antikvariaatti sijoittuu tässä ”valtapelissä” on kirjojen ystävälle selvää

Käytettyjen uudempien ja vanhempien teosten kauppiaat varustavat luku- ja tiedonhaluiset asiakkaansa monipuolisilla välineillä, joiden kautta nämä oppivat sekä tietämään että toimimaan. Luonnollisesti myös uusien kirjojen kirjakaupat antavat näitä välineitä.

Useita teoksia, joita ei enää saa edes jokaisesta kirjastosta, saati kirjakaupoista, saa antikvariaateista. Kaikkea kirjallisuutta ei tulla koskaan saattamaan digitaaliseen muotoon luettavaksi eikä ole tarpeenkaan, mutta kaikki kirjallisuus, niin tieto- kuin kaunokirjallisuus on kirjoitettu jonkin olemassa olevan tarpeen tai käyttötarkoituksen vuoksi tyydyttämään nämä joskus tai pysyvästi olemassaolossa vallitsevan eksistentiaalisen [puute]tilan korjaamiseksi.

Tällä kaikella en halua mitätöidä sydämen tietoa ja ymmärrystä. Sydän ohjaa valintojamme ja kirjavalintojamme tarkoituksenmukaisuuden lisäksi. Tässä kohtaa lukijan ja kirjailijan eksistenssin perusmääreet ovat yhtenevät: sydän tuottaa sen tiedon, joka ohjaa sitä tietoa, joka saa meidät toimimaan eksistentiaalisesti omimmalla tavallamme.

Henkisen vallan risteäminen taloudellisen vallan kanssa on kriittisin silloin kun sydäntä ei jostakin syystä osata kuunnella. Antikvariaatit ja muut kirjakaupat samoin kuin kirjastot ovat ympäristöinä sellaisia, jotka vahvistavat meidän jokaisen kykyämme ja haluamme kuunnella sydäntä ja tarjoavat ravintoa hengellemme.

Taloudellinen valta on tehnyt hengen ja talouden faktisessa risteämiskohdassa antikvariaateista yhä tarpeellisempia toimijoita, sillä kirjastojen hankintabudjetti supistuu jatkuvasti ja kirjakauppojen uusien kirjojen kierto on yhä nopeampi, mikä johtaa siihen, että sydäntään kuunteleva lukija saa yhä harvemmin tarvitsemansa teokset muualta kuin antikvariaateista tai nettiantikvariaateista.

Taloudellinen valta on tehnyt hengen ja talouden faktisessa risteämiskohdassa antikvariaateista yhä tarpeellisempia toimijoita.

Tervetuloa runokurssille!

Antikvariaatissamme alkaa runokurssi elokuussa.

Kurssipäivät:

  • ti 8.8.
  • ti 15.8.
  • ke 16.8.
  • ti 22.8.

Kurssiaika on lounasaikaan klo 11 – 13 (kahden tunnin istunnoilla ja yhden tunnin istunnoilla klo 11 – 12).

Kouluttaja: Tommi Parkko runoilija, runokustannusliikkeen omistaja, Tuli ja Savu -runouslehden perustaja ja useiden runouskurssien vetäjä Suomessa ja mm. Virossa. Toiminut Turun ja Porin läänin läänintaiteilijana. Julkaissut kolme omaa runokokoelmaa ja kolme oppikirjaa runouden kirjoittamisesta.

Kurssimaksu: 100 € / Jos olet vähävarainen, kerrothan siitä ilmoittautumisesi yhteydessä ja Tommi ottaa asian huomioon.

ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN runokurssille viimeistään ti 1.8. parkko (at) kaapeli.fi.

Tervetuloa!

Terveisin
Senaatintorin antikvariaatin väki

Kotikirjaston ihanuus ja ahdistavuus

Kirja on in ja kirja on pop yhä edelleen, vaikka joitakin kirjakulttuurista kiinnostuneita kirjan ystäviä kirjojen ostelu ja kerääminen kodin kirjahyllykköön on viime aikoina alkanut ahdistaa.

Kirja on in ja kirja on pop yhä edelleen…

Mikä tähän voisi olla syynä? Ensimmäisenä näkisin ajan puutteen ja toisena syynä edelliseen liittyen, olen havainnut itsessäni ja nähnyt toisten suhtautumisessa kirjan haastavuuden ja vaativuuden kynnyksenä lukemaan ryhtymiselle. Kirjat ovat haastavia ja vaativia. Niiden lukeminen edellyttää sekä vapaata aikaa että tietoisuusenergian suuntaamista voimakkaammin kuin ehkä jaksaisi.

Antautuminen kirjan vietäväksi kuitenkin palkitsee, rentouttaa ja antaa selkeyttä ajatuksiin kuten shakinpeluu, musiikin kuuntelu ja jonkin instrumentin soittaminen, laulaminen, runonlausunta ja avantouinti. Ennen muuta tämä vaikutus on runokokoelmilla ja hyvillä romaaneilla, mutta myös hyvin kirjoitetuilla tietokirjoilla.

Antautuminen kirjan vietäväksi kuitenkin palkitsee, rentouttaa ja antaa selkeyttä ajatuksiin

Kirjat eivät ole vain esineitä, vaan harkitusti tai impulssista ostettuja, kirjallisuuteen kohdistuvan syvän rakkauden ja innostuksen vuoksi hankittuja lukemisen ja oman tiedon lisäämisen tarpeeseen välttämättömiä välineitä.

Kirjanystävän hyllyissä sekä järjestyksessä että poikittain kirjojen päällä ja kirjasta innostuneiden lukijoiden kodeissa hyllyjen ulkopuolella epämääräisissä pinoissa huoneen nurkissa ja pöydillä on lukuisia ja lukemattomia kirjoja.

Ne odottavat. Ne haastavat. Niitä ”pitäisi ehtiä lukea” ja ennen kaikkea saada järjestykseen. Ja kun sopivaa aikaa tai tilaa järjestämiseen, lukemiseen ja kirjoihin keskittymiseen ei ole eikä tule, kirjat muodostuvat kasvavaksi taakaksi sekä kodin tilankäytössä että omistajan ajankäytössä, kun teosten kiinnostavuudesta huolimatta ei olekaan aikaa lukea niitä. Se turhauttaa.

Kirjoistaan voi tänä päivänäkin päästä kunniallisesti eroon huolimatta siitä, että useimmat antikvariaatit eivät juuri ota enää vastaan kirjoja tai ottavat varsin valikoiden.

Ei kuitenkaan kannata luopua kirjoista, joiden kokee antavan itselle mielihyvää ja tyydytystä, vaikka ei olisi vielä ehtinyt niitä lukea. Sellaiset kirjat tunnistaa kotikirjastossaan ehkä parhaiten siitä, että niiden näkeminen hyllykössä ei turhauta, vaan tuottaa iloa.

Kirjojaan voi viedä ilmaiskierrätyspisteisiin, joita on asuntoyhtiöiden kerros- ja rivitaloissa, asukastaloissa, kirjastojen lähituntumassa ja Helsingissä mm. Kampin liikekeskuksen käytävällä lähellä suutaria.

Parhaat kirjat, joita ei enää katso tarvitsevansa, kannattaa tietenkin viedä antikvariaattiin…

Parhaat kirjat, joita ei enää katso tarvitsevansa, kannattaa tietenkin viedä antikvariaattiin, josta niitä osaavat etsiä laatukirjallisuutta tarvitsevat opiskelijat ja intohimoiset lukijat.