Kirjaesittely: Mennyt maailma Agatha Christien romaanissa Roger Ackroydin murha

Kirja Roger Ackroydin murha, jonka rikoskirjailijoiden yhdistyksen Crime Writers’ Associationin 600 kirjailijaa äänesti ”kaikkien aikojen parhaaksi rikosromaaniksi”, kuvaa mennyttä maailmaa. Sen henkilöhahmot ovat korosteisesti luokkayhteiskunnan eri kerroksista.

Se maailma katosi maailmansotien välisenä aikana, jolloin Yhdysvalloista levinnyt hyvinvointivaltion aate tuli politiikan keskeiseksi tavoitteeksi niin Britanniassa kuin muualla Länsi-Euroopassa.

Menneen maailman kuvauksena tämä teos ei kovin hyvin peilaa kuvaamaansa maailmaa, sillä kaikki kuviot sotkeva mestarietsivä Hercule Poirot kutsutaan selvittämään otsikossa mainitun henkilön murhaa, joka tapahtuu Fernlyn herraskartanossa pienessä King’s Abbotin kylässä, jonka ”kahdesta huomattavasta talosta” se on toinen.

Kuhina on melkoinen, kun selittämätön murha tulee kyläläisten tietoon. Fernlyn koko palveluskunta ja murhatun kasvattipoika ovat epäilyksenalaiset. Paikallinen poliisi tekee parhaansa, mutta tulokset eivät vakuuta Poirot’ta, jolla on omat arvelunsa kaikesta. Hän ratkaisee asian lukuisten tekemiensä havaintojen ja taustaselvitysten perusteella. Poliisi joutuu omissa tutkimuksissaan täysin harhaan.

Roger Ackroydin murha kuuluu Agatha Christien tuotannon siihen osaan, jossa yksityisetsivän intuitiolla on korostetusti suurempi osuus tiedon hankinnassa kuin hänen useimmissa muissa teoksissaan. Poirot nousee tässä teoksessa lähes ylimaallisen taitavaksi intuition käyttelijäksi ja kirjailija nähtävästi ihannoi juuri sitä puolta yksityisetsivän lahjoissa.

Teosta en mitenkään voi pitää tekijänsä parhaana, saati kaikkien aikojen parhaana rikosromaanina, toisin kuin edellä mainitun tiedon mukaan, 600 alan kirjoittajaa sitä arvottaa alan yhdistyksessä.

Siitä puuttuu mm. yllättäviä käänteitä, joita Poirot ei voi ilmaista lukijalle tutkimusprosessinsa ollessa vaiheessa. Niitä sen sijaan on riittämiin sellaisissa kirjailijan teoksissa kuin Kortit pöydällä, Ikiyö ja Lomahotellin murhat. Se tekee teoksesta lähes kiinnostamattoman viime sivuille saakka, sillä tähän ratkaisuprosessiin vain viitataan tietyistä syistä, jotka käyvät ilmi vasta parilla viimeisellä sivulla.

Menneen maailman kuvauksena ja ihmisten motiivien tutkimuksenakaan Roger Ackroydin murha ei ole vakuuttava, samasta syystä eli siksi, ettei motiiveista ainoakaan tule ilmaistuksi ennen teoksen loppusivuja. Niistä riittää eri asianomaisten ja poliisin esittämiä olettamuksia, mutta Poirot paljastaa korttinsa vasta pari sivua ennen teoksen loppua.

Odotin paljon kirjalta, jonka alan miehet ja naiset ovat nostaneet niin korkeaan arvoasemaan rikoskirjallisuudessa, mutta jouduin pettymään, kun lopulta päätin lukea sen.

Mainokset

Kirjaesittely

Ellery Queen: Murhaaja on kettu

Salama-sarjassa julkaistu dekkari on salanimellä Ellery Queen kirjoitettu juoneltaan sujuva, 2. maailmansodan aikaan sijoittuva kertomus Wrightsvillen pikkukaupunkia kuohuttaneesta murhamysteeristä, jonka syylliseksi tuomittu mies on istunut valtion kuritushuoneessa 12 vuotta. Alkuteos ilmestyi Yhdysvalloissa 1945 ja ensimmäinen suomalainen painos 1959.

Salanimen taakse kätkeytyy kirjoittajapari Frederic Dannay (A.K.A. Daniel Nathan)  ja Manfred Bennington Lee (A.K.A. Emanuel Benjamin Lepofsky), jotka yhdessä kirjoittivat ja julkaisivat kymmenittäin salapoliisiromaaneja ja dekkariantologioita. Vaikka nuo brooklyniläiset serkukset kirjoittivat suurimman osan Ellery Queenin nimellä julkaistuista teoksista, myös muita kirjoittajia otettiin mukaan Queenin nimen alle.

Kirjailija H. R. F. Keatingin tavoin moni mietti ”miten he tekevät sen?” Faktisesti kirjoitustyö tapahtui (enimmäkseen) siten, että Dannay loi juonet, johtolangat ja henkilöhahmot ja sen mitä niistä seurasi, minkä jälkeen Lee kirjoitti tarinan. Aivan näin jyrkkää työnjakoa serkusten kesken ei kuitenkaan ollut.

Kettutarina

Suomennoksessa käytetään sanaa Fox sekä erisnimenä, tarinan päähenkilöiden sukunimenä että merkitsemään nimen suomennettua muotoa kettu. Tämä muodostaa hauskan leikittelyn kettu-sanalla, eikä huumoria ole unohdettu alkuperäisessä dekkarissakaan.

Kirjasta kuvastuu selkeästi ennen sotaa ja vielä sen kestäessä vallinnut toivon ilmapiiri.

Hävittäjälentäjä, joka on vankilaan tuomitun poika, palaa Wrightsvilleen Kauko-Idän sotanäyttämöltä juhlittuna sankarina, mutta hän kärsii voimakkaasti sodan kokemuksen aiheuttamasta järkytyksestä ja aikaisemmasta, joka tapahtui hänen ollessaan n. 10 vuoden ikäinen. Hänelle oli ylipääsemätöntä se, että hänen isänsä joutui tuomituksi vaimonsa murhasta.

Nuori Davy Fox ei koskaan suostunut hyväksymään tietoisesti ajatusta että hänen isänsä oli tappanut hänen äitinsä, eikä hänen isänsäkään koskaan myöntänyt tehneensä murhaa.

Selvittely

Davy on ennen rintamalle lähtöään lupautunut setänsä perheessä kasvattityttärenä olleelle, vieraan perheen orvoksi jääneelle Lindalle tulevaksi puolisoksi, mutta sotakokemukset ja isän murhasyytteen aiheuttama järkytys tulevat väliin ja ovat tuhota aikeen. Davyn oli ottanut hoitoonsa lähinaapurina asuva, tuomiotaan istuvan isän veli perheineen. Tuomitun isän kotitalo suljettiin tuomion jälkeen, eikä siellä käynyt kukaan.

Davy ei voi hyväksyä ajatusta, että hänen rakastamansa isä olisi voinut tappaa hänen rakastamansa äidin, jota tiesi isänsä rakastaneen syvästi.

Davy on sitä mieltä, että jos hänen isänsä on murhaaja, hän ei voi välttää tulemasta myös murhaajaksi, mitä käsitystä itsestään hänen sodassa harjoittamansa tehtävä tuhoa kylvävänä sotilaana vahvisti.

Orpo Linda ei Davyn pakkomiellettä hyväksy.

He keskustelevat, ja koska Davyn usko isänsä syyttömyyteen on vahva oikeuden päätöksen hänessä synnyttämästä päinvastaisesta pakkomielteenomaisesta käsityksestä huolimatta, Linda keksii keinon millä Davy voisi päästä tuosta käsityksestään, pakonomaisesta pelostaan, että aikaa myöten hänkin tulee tappamaan rakkaansa.

Apuun kutsutaan dekkarikirjailijana ja harrastelijaetsivänä tunnettu Ellery Queen, joka auttaa New Yorkin poliisissa työskentelevää isäänsä mutkikkaiden rikosten selvittelyssä. Ellery suostuu Lindan pyyntöön, kun kuulee, miten vakavasta asiasta on kyse. Hän on kerran aikaisemmin auttanut  wrightvilleläisiä, mistä Linda tiesi hänet taitavaksi ja avuliaaksi.

Kirjan loppuratkaisu syyllisineen on yllättävä, mutta arvattavissa puolivälissä kirjaa. Mestarillisesti juonta kehitellen serkukset Lee ja Dannay vievät kertomuksen tyydyttävään ja lukijaa virkistävään loppuratkaisuun.

Brittiläinen rikoskirjailija Margery Allingham toteaa: ”Ellery Queen on tehnyt enemmän salapoliisikertomuksen hyväksi kuin mikään muu kaksikko”.

Lisätietoja: https://en.wikipedia.org/wiki/Ellery_Queen

 

 

Suomen kevät, harjahälytys, hammashoitotarjous, ruuhkautunut kuluttajapalvelu ja älypuhelinsovellus joka löytää kirjat puolestasi

Suomen kevät lupailee. Yöt kylmiä, päivät lähes lämpimiä. Muuttolintujen ryntäys etelämpää tänne näkyi säätutkankin kuvissa. Hidas kevään tulo on ollut viime vuosien normaali piirre. Uutistarjonnassa on useina vuosina ollut otsikoita jotka sisältävät nuo kolme sanaa, ’hidas’, ’kevään’ ja ’tulo’. Kasvillisuudelle siitä on ollut yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta muuttolinnut ovat kokeneet kovia, kun lämpötilat ovat ottaneet takapakkia ja ravinto on päässyt pakkasten vuoksi loppumaan varhaisten lämpimien kausien houkuttelemilta pikkulinnuilta.

Toisinaan viipyilevä kevät on puolestaan ollut allergisten kannalta hyvä, toisinaan negatiivinen tekijä. Tänä vuonna mm. on sanottu, että koivuallergikoille on tulossa vaikea koivun kukinta.

Harjahälytys – Tehy-lehti on huomioinut Ruotsissa palkitun innovaation

Ruotsissa eräs sairaanhoidon opiskelija keksi, että sähköhammasharjasta voisi lähteä signaali puhelimeen, jos harjaa ei ole käytetty vuorokauteen. Palvelutalossa asuvan harjasta tilannetiedotus voisi mennä suoraan henkilökunnalle. Tästä keksinnöstään opiskelija sai Queen Silvia Nursing Award -palkinnon suuruudeltaan 50000 kruunua eli n. 5000 euroa. Linkki Tehy-lehden näköislehden aukeamalle, jolla tästä kerrotaan: http://www.tehylehtiarkisto.fi/lehti/20180409/#browse/56

Hammashoitotarjous

Kuinka moni on saanut keskieurooppalaiselta hammasklinikalta hulppealta kuulostavan lahjakorttitarjouksen? En tiedä, liittyykö se siihen että olen yrittäjä ja yritysjohtaja. Minun oletetaan (suurta hiilijalanjälkeä tottuneesti jättäen) nousevan koneeseen ja hankkiutuvan hammashoitoon sinne parin tuhannen kilometrin päähän.

Ei kyllä tulisi mieleenkään jättää omaa hammaslääkäriäni, jonka hellävaraisessa hoidossa olen käynyt säännöllisesti yli 20 vuoden ajan. Kiitos nn:lle, joka olet niin hyvä työssäsi ja ammatissasi. Sinä et tarvitse muuta markkinointia kuin oman työsi, jonka hoidat niin hyvin kuin voi toivoa.

Kuluttajapalvelun ruuhkautuminen on arkipäivää

Elintarvikkeissa on harvoin huomautettavaa, mutta silloin kun on, kääntyminen kuluttajapalvelun puoleen antaa arvokasta tietoa valmistajalle. Itse tein niin viimeksi, kun pakasteena myytävän tuotteen muovinen pakkaus oli pohjasta rikki. Siinä oli kolme sentin pituista reikää. Asia selvisi, kun tuote piti ottaa käyttöön ja se suli sen verran, että pohjan reiät paljastivat itsensä. Pohjasta puuttui kolme kohtalaista palaa.

Elintarvikepakkauksia käsitellään suurissa myymälöissä vauhdilla. Onkin todennäköistä, että reiät ovat syntyneet pakkaukseen sen jälkeen, kun se on purettu kylmiöstä tuodusta rullakosta. Kuljetuksessa pakkaukset ovat tukevasti paikallaan ja yksittäinen pakkaus voi vahingoittua todennäköisimmin sen jälkeen kun se on otettu käsittelyyn. Pakkaus on saattanut pudota työntekijän käsistä lattialle kun useita pakastepakkauksia on ladottu nopeasti marketin pakastealtaaseen.

Olipa reikien syntyvaihe mikä logistinen tilanne hyvänsä, kuluttajapalvelu on kiitollinen tiedosta. Sen perusteella voi pohtia, onko pakkauksen pohjan profiili optimaalinen tai onko materiaali sopivaa pakastukseen. Lähetin tyhjän, rikkinäisen pakkauksen valmistajan kuluttajapalveluun viime kesänä (2017) ja vastaus oli päivätty 6.4.2018. Viipymisen syyksi tuotteen ruotsalainen valmistaja ilmoitti kuluttajapalautteiden ruuhkan.

Selaamo – mikä se on?

Selaamo-linkit

https://www.facebook.com/selaamoapp/

https://www.selaamo.fi/

”Meidän missio on pelastaa kirjat. Tällä hetkellä kirjoja menee ihan mieletön määrä roskikseen, koska käytettyjen kirjojen löytäminen, ostaminen ja myyminen on niin hajautunutta ja työlästä. Samanaikaisesti suomalaisten kirjahyllyt pursuavat kirjoja ja kirjastoissa on pitkät lainajonot.”

Äpin kehittäjät haluavat pelastaa kirjat turhalta hävittämiseltä.

”Selaamo on suunniteltu ratkaisemaan ne kaikki ongelmat, jotka vaikeuttavat kirjojen kiertoa tällä hetkellä. Lisäksi Selaamo on suunniteltu tuomaan paikallista yhteisöä yhteen kirjojen äärelle.”

Jutun pihvi on tämä:

”Selaamo on uudenlainen palvelu kaikille lukemisen ystäville. Selaamon avulla voit helposti ja nopeasti löytää, ostaa ja myydä kirjoja naapurustossasi ja laajemminkin.” (Alleviivaus blogaajan)

Sen sijaan, että veisit tarpeettomat kirjasi roskikseen, voit laittaa ne helposti myyntiin, jos niissä on ISBN-koodi. Varhaisempia kirjoja varten sovellus ei vielä toimi – kirjojen koodittaminen alkoi kansainvälisen sopimuksen pohjalla vuonna 1970, jolloin International Standard Book Number otettiin käyttöön.

”Selaamon avulla voit lisätä kirjasi myyntiin sekunneissa käyttämällä kirjaskanneria, joka löytää kirjan tiedot automaattisesti. Sinun ei tarvitse kirjoittaa muuta kuin hinta.”

Kirjallisuus ylläpitää elämän jatkumoa

Kirjallisuus on koettua elämää ja kielen kautta ilmaistua fiktiota tai faktaa.

Elämä on jatkumo lapsen syntymästä alkaen koko kestonsa ajan. Kokemus voi vaikuttaa, miten jatkuvuus koetaan. Kokemus vaikuttaa myös siihen, koetaanko elämä erilaisina vaiheina vai lähes samana jatkuvana, elämän aikana koettujen kokemusten peräkkäisenä sarjana.

Elämän jäsentää käsitettäviksi arkielämän paloiksi kieli joka meihin istuu pienenä. Lukeminen ja puhuminen lapsille samoin kuin se, että lapset kuulevat aikuisten tai vanhempien sisarusten puhuvan keskenään, on houkutin oppia kieli ja sen käyttö.

Kirjallisuus käyttää kieltä välineenä raportoidessaan tutkimusta tai luodessaan kuvitteellista todellisuutta, joka toden kaltaisena fiktiona luo mahdollisia maailmoja tai toisaalta, fantasiana ja tieteiskirjallisuutena tuo tavallisuudesta poikkeavia kokemistapoja kielellisen hahmotuksen keinoin arkikokemuksen piiriin.

Keväällä lintujen laulu saa aikaan ilon jatkuvuudesta. Vuodenaikojen kierto on tullut talven jälkeen vaiheeseen, jolloin muuttolinnut jälleen laulavat tutuilla oksilla puissa.

Kulttuurinen jatkuvuus on seurausta kulttuuriperinnön siirtymisestä sukupolvelta seuraavalle. Uusintamisen ytimessä on kieli ja kirjallinen kulttuuriperintö.

Kaikissa kulttuurisissa luomuksissa teatterissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteessä ja visuaalisissa taiteissa kokemukset saavat kielelliset ilmaisut ja alan oppilaitoksissa tieto siirtyy uusille toimijoille kuvien ja tekemisen ohella kielen välityksellä.

Kirjallisuus ylläpitää kieltä ja kulttuuria.

Lukutaito ja kielen merkitys

Omakielinen kirjallisuus on kielen puhujalle ja ymmärtäjälle pääsy kulttuurisiin rikkauksiin ja luovan toiminnan sisältöjen käyttäjäksi ja kokijaksi, sillä tieto niistä välittyy lukijoille kielialueen sisällä oppilaitosten, vanhempien ja kulttuuritoiminnan tarkoituksellisena toimintana. Käännökset levittävät kirjalliset teokset myös muiden kielialueiden käyttöön.

Kahden viikon päästä 9.4. vietetään Suomessa Mikael Agricolan päivää eli Suomen kielen päivää. Häntä sanotaan Suomen kirjakielen isäksi, koska hän sovitti kansankielen kirjallisuuden käyttöön ja aikaansai ensimmäisen suomenkielisen kirjan kääntäessään Uuden Testamentin suomeksi.

Lukutaitoa ja kirjakieltä ei ole vielä kaikkialla maailmassa. Työtä niiden levittämiseksi tehdään jatkuvasti siellä mistä ne puuttuvat.

Suomessa on kaksi virallista kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, ja niiden lisäksi vuonna 1992 kolme saamen kieltä sai omilla alueillaan virallisen kielen aseman.

Maailmassa on tällä hetkellä vielä 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Vuonna 2017 Pipliaseurat aloittivat uuden lukutaito-ohjelman, josta linkissä http://www.agricola.fi/agricolan-paiva/kampanja/

Ohjelman avulla 20 000 itä-afrikkalaista naista oppii lukemaan.

Naisten opiskelulla on kauaskantoiset vaikutukset – kouluttautuminen saa aikaan positiivisen kierteen koko yhteisössä.

Kirjailijaesittely: Ngaio Marsh – yksi murhakuningattarista

Uudessa Seelannissa syntynyt kirjailija ja teatteriohjaaja Ngaio Marsh (1895 – 1982) luetaan yhdeksi rikoskirjallisuuden merkittävistä kirjoittajista (”Queens of Crime”) yhdessä Agatha Christien, Dorothy L. Sayersin ja Margery Allinghamin kanssa.

Nämä neljä hallitsivat rikoskirjallisuuden kulta-ajaksi kutsuttua aikakautta 1920- ja 1930-luvuilla.

Nimi Ngaio tulee maorinkielisestä sanasta, joka tarkoittaa sekä kukkivaa puuta että uusiseelantilaista hyönteistä.

1940-luvulta alkaen hän loi teatterinnälkäisessä Uudessa Seelannissa lukuisia produktioita William Shakespearen tuotannosta.

Lisätietoja: https://en.wikipedia.org/wiki/Ngaio_Marsh

Kirjailija sai paljon julkista tunnustusta

Ngaio Marsh sai saavutuksistaan useita tunnustuksia ja arvonimiä, mm. Dame Commander of the Order of the British Empire vuonna 1966 kirjoittamisen ja teatterituotannon ansioistaan ja The Mystery Writers of American elämäntyöpalkinnon vuonna 1978.

Hän kirjoitti 1934 – 1982 yhteensä 32 rikosromaania.  Tunnetuimpia hänen suomennetuista dekkareistaan ovat Odottamaton onkimies (suom. 1957), Serenadi ruumiille (suom. 1960) ja Pettävä tuoksu (suom. 1961).

Rikoksia selvittelee noin kymmenessä Ngaio Marshin teoksessa moitteettomasti käyttäytyvä ja miellyttävä Roderick Alleyn, aatelissukuinen kirjailija ja Scotland Yardin ylitarkastaja.

Muiden dekkarikuningattarien teoksista Pettävä tuoksu vertautuu jonkin verran Agatha Christien Tuijottavaan katseeseen, joka on julkaistu kaksi vuotta myöhemmin kuin Marshin 1960 julkaisema teos.

Teoksissa on yhtäläisyyttä siinä, että kummankin päähenkilö on näyttelijä ja kummassakin julkinen sana on läsnä juhlatilaisuudessa.

Ngaio Marshin teosten suomennoksista

Mustaa miestä ken pelkäisi (suom. 1978) on Aulis Rantasen johtaman Kouvolan kieli-instituutin 2. kurssin työryhmän suomentama 1976-77.

Odottamaton onkimies on Inkeri Hämäläisen suomentama. Kirjailijan viehättävän yksityiskohtaisista henkilökuvauksista ja juonen kuljetuksesta suomentaja on luonut melko onnistuneen toisinnon. Käännöstyö ei selvästikään ole ollut kaikkein helpoimpia päätellen joistakin pienistä kömmähdyksistä.

Teoksen erään päähenkilön kissa on saanut tunnelmaa tuovan, lemmikin lämmintä arvostusta henkivän nimen. Kissan rooli on merkittävä kuolemantapausta selvitettäessä.

Pettävä tuoksu on Pauli A. Kopperin suomennostyötä. Kopperi tunnetaan sekä lyhyistä kertomuksista koottujen jännityslukemistojen kääntäjänä ja toimittajana että romaanisuomennosten tekijänä. Pettävän tuoksun käännös on astetta sujuvampi kuin Odottamattoman onkimiehen, ja siinä on käytetty erästä erikoista ilmaisua jota ei nykykielessä ja viimeaikaisissa suomennoksissa tapaa.

Pettävä tuoksu on 21. kirjailijan kirjoittamista teoksista. Se sijoittuu kirjailijan rakastaman teatterimaailman seurapiiriin ja julkisuuteen sen ympärillä ja pohtii ohimennen myös tulevaa ja jo alkanutta television aikakautta; uhrin talon otaksutaan joutuvan tv-tuotannon toimipaikaksi hänen poistuttuaan kirjaimellisesti näyttämöltä.

Pettävän tuoksun kerronta on Odottamatonta onkimiestä yksityiskohtaisempaa ja tarkkanäköisempää henkilökuvauksessa ja kulttuurin sekä ihmissuhteiden huolellisessa valaisussaan. Kirjailija on selvästi enemmän kotonaan teatteriväen parissa kuin paikallisista kalastukseen ja kansainväliseen politiikkaan kietoutuvista asioista kertoessaan.

Neiti Bellamyn naapurina on antikvariaatti

Pettävässä tuoksussa päähenkilön kodin naapurissa on arvostettu antikvariaatti Pegasos, jonka oppinut, Oxfordin käynyt omistaja Octavius Browne ja tämän sisarentytär Anelida Lee ovat päähenkilön neiti Bellamyn, kuuluisan näyttelijättären ystäviä.

Pettävässä tuoksussa syyllisen saattaa arvata jo huomattavasti ennen teoksen kymmentä viimeistä sivua, mutta se saa lopullisen varmistuksen vasta aivan muutama sivu ennen kirjan päättymistä.